10 tapaa edistää nuorten hyvinvointia Jyväskylässä

10.05.2021
Kirjoitimme Vilma Viitasaaren kanssa Jyväskylän Vihreiden blogiin konkreettisista keinoista, joilla nuorten hyvinvointia voidaan tukea Jyväskylässä. Tavoitteeni on edistää näitä kaikkia tulevan valtuustokauden aikana.


Osa toimista on periaatteellisia ja ne eivät vaadi juuri taloudellisia satsauksia, osa on hyvin edullista toteuttaa, ja osa vaatii lisäresurssointia ensimmäisinä vuosina. Mutta aivan jokainen esitetyistä nuorten hyvinvointia edistävä toimi tuo pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokonaissäästöjä kaupungin talouteen nuorten hyvinvoinnin lisääntymisen ja työllistymisen edistämisen kautta. 

Linkki blogitekstiimme:

https://www.jyvaskylanvihreat.fi/2021/05/10/10-tapaa-edistaa-nuorten-hyvinvointia-jyvaskylassa/<br>



10 tapaa edistää nuorten hyvinvointia Jyväskylässä

Jyväskylä on tunnettu elinvoimaisena opiskelijakaupunkina, jossa on hyvät mahdollisuudet erilaisiin harrastuksiin huippu-urheilusta kattavaan taide- ja kulttuuritarjontaan. Jyväskylän suurin ikäryhmä on 20-25 -vuotiaat, mikä kuvastaa hyvin kaupungin ikäjakaumaa. Nuoret luovat elinvoimaa, uutta näkökulmaa ja yrittäjyyttä. Nuoret ovat tärkeitä Jyväskylälle nyt, mutta ennen kaikkea nuorissa on Jyväskylän tulevaisuus.

Onkin tärkeää, että Jyväskylässä päätöksenteko tapahtuu nuoria kuunnellen. Nuorten hyvinvointiin on panostettava ja sitä tulee edistää suunnitelmallisesti. Olemmekin listanneet 10 tapaa edistää nuorten hyvinvointia Jyväskylässä.

1. Laadukkaat, saavutettavat ja vahvat peruspalvelut

Tärkeintä on satsata ennaltaehkäiseviin ja vahvoihin peruspalveluihin: nuorisotyöhön, oppilashuoltoon sekä saavutettaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. On tärkeää, että apua saa aina tarvittaessa matalalla kynnyksellä, oli kyse sitten päihdeongelmasta, työhön ja opiskeluun liittyvistä pohdinnoista tai mielenterveyden häiriöstä.

2. Harrastusmahdollisuudet

On tärkeää, että nuorilla on edullisia harrastusmahdollisuuksia. Harrastuksilla on tutkitusti positiivinen vaikutus nuorten elämään, sosiaalisiin suhteisiin sekä sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Harrastuksilla on merkittävä rooli myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Jyväskylän tulee taata, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta. Kunnan tulee huolehtia, että mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen on riittävästi. Matalan kynnyksen lähiliikuntapaikkoja tulee olla kattavasti ympäri Jyväskylää. Jyväskylän tulee tarjota tarpeeksi tiloja kulttuurin ja taiteen harrastamiseen.

3. Osallistaminen kunnalliseen päätöksentekoon

Nuoret muodostavat Jyväskylän suurimman ikäryhmän, minkä vuoksi heidän äänensä tulee kuulua päätöksenteossa. Nuoria tulee osallistaa entistä vahvemmin kunnalliseen päätöksentekoon järjestämällä enemmän ja monipuolisempia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta voimme mahdollistaa myös alle 18-vuotiaiden osallistumisen päätöksentekoon. Laajentamalla nuorisovaltuuston puhe- ja läsnäolo-oikeuden koskemaan myös kaupunginhallituksen kokouksia, voimme lisätä entisestään nuorten äänen kuulumista päätöksenteossa. Kouluissa on myös tärkeää lisätä demokratiakasvatusta.

Jyväskylän tulee vaikuttaa ja viestiä kanavissa, jotka tavoittavat nuoret. Miksi kunnassa päätettävät asiat löytyvät vain kaupunginvaltuuston pöytäkirjoista, jonne harva nuori vahingossa eksyy, eivätkä esimerkiksi TikTokista tai Instagramista, joita valtaosa nuorista seuraa aktiivisesti?

4. Mielenterveyspalvelut kuntoon

Korona-aikana nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti. Tämä tulee huomioida palveluiden resursseissa. Mielenterveyspalveluiden resursseja tulee lisätä, jotta jokainen saa tarvitsemaansa hoitoa oikea-aikaisesti. Tällä hetkellä Jyväskylässä ollaan tavoitteesta kaukana, minkä vuoksi monen tilanne ehtii pahentua tai kriisiytyä, kun apua ei saa ajoissa.

Oppilashuollon psykologien ja kuraattorien oppilasmäärät täytyy tuoda suositusten mukaiselle tasolle. Nykyinen 1000 oppilasta/psykologi on aivan liian kaukana 600 oppilaan suosituksesta. Oikealla mitoituksella oppilashuollon on mahdollista tehdä kouluissa koko opiskelijajoukkoa hyödyttävää yhteisötyötä ja tarjota tukea ja lyhytterapeuttisia hoitojaksoja nopeasti ja matalalla kynnyksellä mm. oppilaiden kriiseihin ja mielialanmuutoksiin.

Jyväskylään tulisi perustaa Helsingin mallin mukaisesti matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä, jotka ovat Helsingissä nimeltään Mieppi-pisteitä. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluun voi hakeutua ilman lähetettä tai ajanvarausta, ja sieltä voidaan ohjata suoraan esimerkiksi lyhytterapiaan. Lieviin mielenterveysongelmiin voidaan puuttua tehokkaimmin panostamalla matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin. Tämä on taloudellisesti kannattavaa, sillä näin ongelmat eivät pääse kasautumaan, ja esimerkiksi sairaslomien ja työkyvyttömyyden riski pienenee.

Kaikki mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan helpotu lyhytterapiassa. Pidempien psykoterapioiden saavutettavuutta pitää myös parantaa Jyväskylässä. Tässä kaupungin vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, sillä psykoterapeuteista on valtakunnallisesti huutava pula. Tukemalla työntekijöiden kouluttautumista kaupunki voi kuitenkin hieman helpottaa tilannetta Jyväskylän alueella ja parantaa näin myös julkisessa terveydenhuollossa tarjottavan psykoterapian saatavuutta. Kelan kuntoutuspsykoterapian kriteeristöjen ulkopuolelle usein jääviä ryhmiä ovat työkyvyttömyyseläkeläiset ja opiskelijat, joten perusterveydenhuollossa tarjottu psykoterapia edistäisi erityisesti nuorten mielenterveyttä.

5. Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille

Jyväskylässä maksutonta ehkäisyä saavat tällä hetkellä alle 20-vuotiaat. Seksuaaliterveyspalvelut ja maksuton ehkäisy tulisi tarjota kaikille alle 25-vuotiaille, koska maksuton ehkäisy vähentää sukupuolitauteja, ei-toivottuja raskauksia ja abortteja, sekä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti nuorten seksuaalihyvinvointiin.

6. Työllisyyden tukeminen

Korona-aikana nuorisotyöttömyys on jopa kaksinkertaistunut valtakunnallisesti, mikä kuvastaa hyvin nuorten työttömyyden laajuutta ja ongelman suuruutta.

Ohjaamon ja muiden nuorten palvelujen resurssien tulee olla riittävät. Työllisyyden kuntakokeilussa nuoret täytyy huomioida erityisesti. Työllisyyspalveluiden tulee sisältää yksilöllisiä työkyvyn arvioita ja palveluverkostot aktivoivaa ohjausta, jotta aivan jokaisen nuoren on mahdollista löytää omien vahvuuksien varaan rakentuva urapolun alku.

Kaupungin tulee tarjota nuorille myös kesätöitä. Nuorten työllistymisen tukeminen on erityisen tärkeää, koska nuoret ovat työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa. Työllistymisen tukeminen on tärkeää myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta.

7. Laadukas koulutus ja koulukiusaamisen ehkäisy

Koulutusta tulee tukea jokaisella koulutustasolla varhaiskasvatuksesta korkeakouluun saakka. Ryhmä- ja luokkakoot tulee pitää kohtuullisina, jotta jokainen oppilas ja opiskelija tarpeineen tulee kohdatuksi. Kurssitarjonnat tulee pitää laajoina. Koulutukseen panostamalla panostamme tulevaisuuteen.

Koulukiusaamisen ehkäisyssä tarvitaan useita toimenpiteitä. Erityisesti on panostettava oppilas- ja opiskelijahuoltoon, jotta jokaisessa koulussa olisi riittävästi koulukuraattoreita, koulupsykologeja ja terveydenhoitajia. Tällä hetkellä useassa koulussa tilanne on kestämätön, eikä esimerkiksi koulukuraattorin aika riitä aina edes perustason työhön. Lisäksi tarvitaan tunnekasvatuksen lisäämistä koulussa.

Myös lasten, nuorten ja perheiden palveluiden resursseja on lisättävä. Lastensuojeluun, varhaisen tuen palveluihin, perheneuvolaan ja perhesosiaalityöhön on panostettava entistä enemmän, koska lasten ja perheiden hyvinvoinnilla on merkittävä yhteys kiusaamisen ehkäisyyn.

8. Kaupungin ekologisen kestävyyden turvaaminen

Ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme, ja se on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Jyväskylän strategiaan sisältyy tavoite olla hiilineutraali vuonna 2030. Kaupunkia tulee kehittää tavoitteen ehdolla, jotta turvaamme kestävän tulevaisuuden nuorille. Avainasemassa ovat siirtyminen polttovapaaseen energiantuotantoon, luontokadon hidastaminen, kiertotalouden edistäminen, resurssien viisas käyttö (mm. energiatehokas rakentaminen), liikenteen päästöjen vähentäminen mm. liikennettä sähköistämällä ja kevyen liikenteen liikkumista kehittämällä.

9. Asuntorakentaminen ja kaavoitus

Nuoret tarvitsevat edullisia, sijainniltaan ja kulkuyhteyksiltään toimivia vuokra-asuntoja. Tämä täytyy ottaa huomioon erityisesti kaupungin keskusta-alueen ja sen lähialueiden kaavoituspäätöksissä. Kaavoituksellaan kaupunki voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka paljon keskusta-alueelle voidaan rakentaa pieniä yksiöitä ja mihin esimerkiksi opiskelija-asuntosäätiö KOAS voi rakentaa kerrostaloja.

10. Pyöräilyn edistäminen ja pyörien turvallisen säilyttämisen kehittäminen

Nuoret ja opiskelijat käyttävät huomattavasti muita ikäryhmiä enemmän julkista liikennettä ja pyöräilevät. Jyväskylän tulee päivittää pyöräilyn edistämisohjelmansa 2020-luvulle ja kehittää kevyttä liikennettä niin kampusten kuin eri asuinalueiden välillä. Pyörien turvallista säilytystä tulee edistää, erityisesti liikuntapaikkojen, matkakeskuksen ja keskustan läheisyydessä. Tämä helpottaisi nuorten liikkumista myös raideyhteyksien äärelle.

Vilma Viitasaari ja Katri Savolainen

kuntavaaliehdokkaat