Jyväskylä on kautta aikojen ollut pyöräilykaupunki. Jyväskylän kaupunki laati kunnianhimoisen pyöräilynedistämisohjelman vuonna 2015. Osa kehittämisohjelman tavoitteista onkin jo saavutettu. Muutamia uusia pyöräilybaanan pätkä on viimeisen viiden vuoden aikana valmistunut ja keskusta-alueelle on lisätty pyöräkaistoja ja -taskuja. Palokkajärven ympäri kiertävä reitti, kehä sininenkin, sai viimein edistämispäätöksen, kun se otettiin joulukuussa 2020 osaksi kaupungin Luontoliikuntaohjelmaa, jonka tavoitteena on ranta-alueiden virkistyskäytön kehittäminen ja mm. yhtenäisen reitistön luominen. Kokonaisuudessaan pyöräilyn edistämissuunnitelmien toteutustahti on kuitenkin ollut tuskastuttavan hidas. Tämän lisäksi, ja tästä johtuen, aika on ajanut auttamatta olemassa olevan edistämissuunnitelman ohi, ja se kaipaa pikaista päivitystä.
Minun mielestäni nyt ei ole enää aikaa kuhnailla, vaan Jyväskylän pyöräilyolosuhteet on vietävä reipasta tahtia 2020-luvulle!
Pyöräily ja kevyen liikenteen käyttö on muuttunut merkittävästi viime vuosina sähköavusteisten pyörien ja sähköpotkulautojen lisääntyessä. Enää ei tarvitse olla se huippukuntoinen hikiliikkuja jaksaakseen polkea Keljonkankaan tai Halssilan ylämäet, sillä sähköpyörien hinnan tipahtaminen on tuonut sähköavusteisen pyöräilyn meidän tavallistenkin kuluttajien saataville. Se puolestaan on tuonut pyöräilyyn aivan uusia ulottuvuuksia ja kasvattanut niin pyöräilymatkan päässä olevien kohteiden sädettä kuin nostanut pyörällä liikkumisvauhtia. Se on myös mahdollistanut niin tavaroiden kuin lasten uudenlaisen kuljettamisen myös pyöräillen. Tästä johtuen esimerkiksi niin Vaajakoski, Palokka kuin Säynätsalokin ovat aivan uudella tavalla pyöräily-yhteydessä Jyväskyän muiden osien kanssa. Tämä muutos pitäisi saada näkymään myös kaupungin pyöräilysuunnitelmassa.
Minusta olisikin tärkeä kehittää Jyväskylää niin, että sekä perinteinen pyöräily, sähköpyöräily, laatikkopyöräily, koulumatkapyöräily, työmatkapyöräily kuin sunnuntaipyöräilykin olisi helppoa, miellyttävää ja turvallista. Tämä tarkoittaisi mm. sujuvien reittien lisäämistä niin asuinalueiden sisällä kuin kaupunginosien välillä, pyöräteille liittymispaikkojen sujuvoittamista, hyvää talvikunnossapitoa sekä selkeää ja reaaliaikaista tiedotusta pyöräteiden kunnosta. Tämän lisäksi pyörien turvallista säilytystä tulisi lisätä eri puolella kaupunkia, mutta erityisesti keskustan, matkakeskuksen ja liikuntapaikkojen yhteydessä. Myös valvottujen pyörähallipaikkojen määrää pitäisi lisätä merkittävästi nykyisestä. Kuntalaisten ja pyöräilyseurojen kehitysideoita ja ehdotuksia on tärkeä hyödyntää suunnitelmaa uudistettaessa. Mutta ennen kaikkea, suunnitelmista on siirryttävä käytännön toimiin reipasta tahtia.
Oikeissa olosuhteissa pyöräily ei ole vain helppo ja hauska tapa siirtyä paikasta toiseen, vaan siitä voi olla myös monenlaista hyötyä. Sillä voi säästää rahaa, parantaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä, ja se on kaiken lisäksi ympäristölle vähäpäästöistä. Kaupungin tulisikin keksiä pyöräilyn lisäämiseksi myös uusia ja innovatiivisia keinoja. Tällainen voisi olla vaikka edullinen sähkö- ja laatikkopyörien vuokraus kuntalaisten käyttöön. Näin kaupunkilaiset voisivat kokeilla miten uudenlainen sähköinen kulkupeli istuisi omaan arkeen ja omille reiteille. Lainaajat pääsisivät testaamaan voisiko laatikkopyörä jopa korvata oman tai kakkosauton tarvetta.
Mihin sinä pyöräilisit seuraavaksi?
