Kuka käyttää valtaa Keski-Suomen sote-uudistuksen valmistelussa

30.05.2021

Kuka käyttää valtaa Keski-Suomen sote-uudistuksen valmistelussa?

 

Sote-uudistuksen valmistelu käy kuumana valtakunnallisella tasolla. Perustuslakivaliokunta on hyväksynyt uudistuksen perusratkaisut, eivätkä korjausratkaisutkaan näytä lainkaan mahdottomilta toteuttaa. Oppositiopuolueet toki harkitsevat välikysymyksiä, mutta tästäkään huolimatta sote-uudistuksen toteutuminen ei vielä koskaan ole ollut näin lähellä. 


Sote-uudistuksen toteutuessa kunnallisverosta yli puolet arvioidaan siirtyvän siirtymäajalla valtion kassaan, josta se jaetaan valtakunnalliset kokonaistarpeet huomioiden osittain tai kokonaan takaisin hyvinvointialueille. Kukaan ei tosin vielä tiedä kuka sote-veron keräysvastuussa on siirtymäajan jälkeen. Puolueettoman tutkimuslaitoksen ja parlamentarisen selvitystyöryhmän kannanototkin kuntalaisten kannalta toimivimmasta järjestelystä kun ovat ristiriitaiset.

 

Se kuitenkin tiedetään, että uusien hyvinvointialueiden alle siirtyisi koko perus- ja erikoissairaanhoitomme, sosiaalipalvelut kuten lastensuojelu ja päihdehoito, vanhuspalvelut kotihoitoineen ja osastoineen, terveyskeskukset ja neuvolat. Niin ja pelastuslaitos. Kuntalaisten näkökulmasta siis iso osa kunnan tärkeimmistä palveluista.

 

Näin kuntavaalien alla kaupunkilaiset ovat syystäkin erityisen kiinnostuneita kuinka Jyväskylän terveyspalveluita tullaan kehittämään tulevina vuosina. Itsekin olen.


Sote-uudistuksella kun on paljon hyviä tavoitteita, kuten ennaltaehkäisevän työn lisääminen ja kokonaisvaltainen hoitamien luukulta luukulle pompottelun sijaan. Uuteen systeemiin ei kuitenkaan ole mahdollista hypätä ja siirtää työntekijöitä lakien voimaantulon jälkeen, jos riittäviä valmisteluja ei ole tehty.

 

Mutta sitä moni Jyväskyläläinen ei tiedä, että myös Keski-Suomen alueellinen sote-uudistus etenee kovaa vauhtia, juuri nyt! Keski-Suomen sote-hanketyöryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2020 ja sen keskeisenä tehtävä on kartoittaa maakunnan palveluita, suunnitella palveluiden yhtenäistämistä ja kehittää uusia toimintamalleja. Ja näin on tehtykin ja tehdään vuoden 2022 loppuun asti, kunnes suunnitelmat sote-uudistuksen toteutuessa siirrettäisiin uuden hyvinvointikeskuksen pohjaksi.

 

Minun suuri huoleni on toteutuuko alueellinen demokratia riittävästi suunnittelutyössä. Kuuluuko kuntalaisia edustavien valtuutettujen ääni suunnitelmissa, tai jo käynnissä olevissa uuden sote-keskuksen piloteissa, kuten virtuaalisessa sote-keskuksessa tai ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämisessä.
Minusta on hälyttävää, että vaikka kyse on historiallisen suuresta mullistuksesta ja mahdollisuudesta kehittää palveluita ja toimia rakenteita myöten, nykyisillä kuntalaisia edustavilla kuntapäättäjillä on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa mihin suuntaan Keski-Suomen palveluita ollaan kehittämässä.

 

Mutta kuka valtaa sitten oikein käyttää? Rahoittajan, eli sosiaali- ja terveysministeriön, ohjeen mukaan hanketyötä ohjaa Keski-Suomen kuntajohtajakokous ja heidän alaisuudessaan mm. kuntien ja kuntayhtymien sote-johtajista koostuva työryhmä (Keski-Suomen sote-johtajat), jotka myös johtavat hankehakemuksen mukaista muutosta omissa järjestäjäorganisaatioissaan.  

Organisaatioiden edustajat istuvat myös hankkeen ohjausryhmässä.

 

Käytännön kehitystyöstä vastaavat Keski-Suomen soteuudistuksen projektien hankepäälliköt. He toteuttavat alueellamme sote-uudistuksen käytännön kehitystyötä. Heillä on päätösvaltaa mm. siihen ketä ammattilaisia palveluiden kehittämisessä kuullaan ja ketä jätetään kuulematta.


Hankkeessa on toki järjestetty kuntalaisten avoimia kuulemistilaisuuksia, mutta kuntalaisten näkemysten esille tuomista ei näin isossa hankkeessa saisi jättää yksittäisten ihmisten aktiivisuuden varaan.

 

Jyväskylän tulevan valtuuston ja erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan tuleekin ottaa Keski-Suomen sote-uudistuksen edistyminen vahvemmin seurantaan ja etsiä keinoja lisätä myös demokraattisesti valittujen päättäjien keinoja tuoda kuntalaisten toiveita esiin.

 

Myös julkista keskustelua aiheesta tarvitaan, jotta me emme ajaudu tilanteeseen, jossa rupeamme käymään keskustelua uusista palveluista ja niiden kehittämistarpeista siinä tilanteessa, kun pääosa kehitystyöstä on jo tehty ja vaikuttaminen on vaikeampaa.

 

Katri Savolainen

Psykologi, psykologian tohtori, kuntavaaliehdokas (vihr.)